Älä hyvä ihminen laita itseäsi boxiin!

Uusi lukija? Lue tämä ensin:
https://sustheblog.com/2016/04/14/hammentava-kurkistus-paani-sisaan/

Kuvittele tämä tilanne:

Elät elämääsi normaalisti. Arki rullaa eteenpäin ja kaikki on paremmin kuin hyvin. Olet onnellinen. Olet sinkku tai perheellinen, sinulla on kiva työ ja elämä on mukavan tasaista. Sitten eräänä päivänä työkaverisi tulee luoksesi pyytämään sinulta palvelusta. Jotain mitä et ole koskaan ennen tehnyt.

”Hei me ollaan järkkäämässä tämmöstä ihan uutta juttua.  Sit mietittiin, et ketä pyydettäis messiin ja sä tulit mieleen! Kiinnostaisko?” Ihmettelet hetken, miksi hän kertoo asiasta juuri sinulle. Pyytääkö hän sinua mukaan? Miksi juuri sinua?!

Poskiasi punottaa. Olisihan se kiva kokeilla. Mutta osaisitko sinä? Ennen kun ehdit edes innostua asiasta, synkkien ajatusten tulva sumentaa näkösi ja lörähtää suustasi ulos: ”Voi, mutta enhän mä… Kysy Katjaa! Se varmaan on parempi tommosessa.”

Tilanne on ohi yhtä nopeasti, kuin alkoikin. Et tiedä oletko helpottunut vai pettynyt. Sulkeudut hiljaa takaisin omaan boxiisi – omaan turvalliseen arkeesi.

Kuulostaako tutulta?

PAKETTI6

Tuota boxia voisi toki kutsua myös comfort zoneksi, mutta sana boxi on mielestäni kuvaavampi – ja niitä on kivempi piirtää.  Jokaisella on sellainen boxi. Sinulla on sen sisällä suhteellisen mukava olla ja boxisi näyttää kutakuinkin sinulta. Boxiin jääminen on hyvin normaalia. Se on turvallista. Se on mukavaa – mutta todellisuudessa tuo boxi ei ole hyväksi sinulle. Tuo boxi on vain seinämät, jotka sinä olet itse omalle potentiaalillesi asettanut.

Olen viime aikoina herännyt omaan boxinrakennusviettiini pahemman kerran. Neljä vuotta sitten sanoin ensimmäisen kerran ääneen, että haluaisin aloittaa blogin. Uhosin näin ystävilleni rankan pääsykoekevään jälkeen. Tämä ajatus kuumotteli pitkään mielessäni, kunnes lopulta tulin siihen tulokseen, että en aloitakkaan blogia. Miksi? ”Koska ei kukaan näyttelijä bloggaa. Ja plus enhän mä oikeesti ole bloggaaja-tyyppiä.”

What? Miten niin ei voisi olla näyttelijä ja bloggaaja samaan aikaan? Ja minkälainen se semmoinen bloggaaja-tyyppi edes on!?

Nämä aivan samat ajatukset tulvivat mieleeni nyt keväällä, kun päätin toteuttaa haaveeni blogin perustamisessa – sillä lisällä, että ”eihän lauluntekijä voi kirjoittaa blogia.” Tällä kertaa kuitenkin hoksasin, että: ”Hei katos perkele! Sehän on boxini, joka tässä hölmöjä puhuu!” Hyväksyin boxin olemassaolon, kättelin kohteliaasti – koska boxilla on kädet – ja kävelin boxin seinämän läpi. En itse enää määrittelisi itseäni tuon boxin mukaan.

Ymmärrän hyvin, että boxin ulkopuolelle astuminen on pelottavaa. Tietenkin se on, koska se on uutta. Se on jotain, mihin sinulla ei ole mitään sisäistä käyttäytymiskaavaa tai mallia. Ei mitään mihin tarttua – mutta juuri siinä piileekin sen taika!

Kun ei ole mitään mihin tarttua tai kaavaa johon kaatua: PITÄÄ LUODA JOTAIN UUTTA! Siitä lähtee todellinen seikkailu!

Älä kategorisoi itseäsi. Sinussa on paljon enemmän potentiaalia kuin itse vielä edes tajuat! Mene, kokeile ja seikkaile! Mahdollisuudet ovat rajattomat ja ne voit nähdä vain, jos astut boxisi ulkopuolelle!

PAKETTI3
P.S Jos välttämättä haluat jotain turvaa ympärille, niin boxin sijaan ajattele ympärillesi dragon’s  egg. Koska why not? It’s cooler.

P.P.S Kyllä piirsin nämä kuvat ihan itse. Ja kyllä, siinäkin tuli pieni seinä vastaan, mutta puhalsin sen kumoon.

2 vastausta artikkeliin “Älä hyvä ihminen laita itseäsi boxiin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s