Kova tyttö unelmoimaan.

Olen aina ollut kova tyttö unelmoimaan. Se ei välttämättä monen korvaan kuulosta ylpeyden aiheelta – mutta minä sanon sen ylpeydellä. Olen kova tyttö unelmoimaan.
Olen ollut pienestä pitäen ja olen edelleen.

Unelmointi nähdään usein haihatteluna, kepeänä höpösönä asiana, mitä naiivit ihmiset tekevät, koska eivät tiedä elämästä tarpeeksi. Unelmoijat eivät tiedä elämän karuja realiteetteja. He eivät ole realisteja, vaan yltiöpositiivisia ihmisiä vailla järjen hiventä.

Unelmoijat eivät ehkä ole vain saaneet tarpeeksi turpiin. Ehkä he ovat saaneet kaiken aina niin helpolla – syntyneet kultalusikka pyllynposkien välissä ja niistävät itkuaan seteleihin, kun isi ei ostanutkaan tänä vuonna synttärilahjaksi sitä ponia vaan avoauton.

Unelmointi toisin sanoen nähdään usein täysin ajanhukkana.

Minä olen nyt täällä tänään väittämässä, että unelmointi ei ole ajanhukkaa.
Unelmointi on tärkeä työväline. Unelmointi on ideointia.
IMG_8832-3Unelmointi on tulevaisuuden suunnittelua sellaisella tasolla, jota ei heti pysty artikuloimaan. Pään sisällä kaikki on mahdollista. KAIKKI. Ja kun kaikki on mahdollista, se aiheuttaa pään sisällä usein myös vastareaktion. ”No enhän minä nyt – en mä ikinä pystyisi – mitä mä oikein kuvittelen.” Tuo vastareaktio on täysin normaali, mutta sen ääni kannattaisi mahdollisimman nopeasti sivuuttaa. Omien unelmien torjumisessa, epäilemisessä tai lyttäämisessä ei ole mitään järkeä.

Jos omat unelmat ovat niin suuria, että ne pelottaa, ollaan oikeilla jäljillä.
Tähän sopii näppärästi herra Walt Disneyn quote:

”If your dreams don’t scare you, they are not big enough.” Nuff said.

IMG_8804-2

Väitän, että kaikki uudet ideat, keksinnöt ja ratkaisut ovat aluksi syntyneet unelmoinnin tasolla. Kun asiasta on aluksi uskaltanut unelmoida, siitä on pian ehkä uskaltanut puhua. Kun siitä on uskaltanut puhua, niin sitä on ehkä uskaltanut lähteä toteuttamaan – pala kerrallaan. Tärkeää on muistaa, ettei unelmat välttämättä toteudu heti tai kertarysäyksellä. Usein unelmien hippuset loksahtaa paikalleen eri aikoina, kuin mitä olisi ajatellut. Tästä ei pitäisi turhautua ja luovuttaa unelmien suhteen. Jotkut asiat vain vaativat aikaa ja jotkut asiat loksahtavat paikoilleen arvaamatta. Elämä on siinä mielessä kummallista.

Unelmoidessaan suuntaa katseensa usein vain tulevaisuuteen. Tämä on luonnollista, mutta tärkeää olisi huomioida myös tämä päivä. Katso ympärillesi ja pohdi elämäntilannettasi. Mitä kaikkea tässä päivässä on läsnä, mistä aiemmin unelmoit?
Ne voivat olla pieniä tai isoja asioita. Olen itse esimerkiksi aikoinani Kallion lukiolaisena unelmoinut, että asuisin jonain päivänä Kalliossa. No nyt asun! Kaikenlisäksi vain noin 2 minuutin kävelymatkan päässä tuosta lukiosta. Pienet ja isot konkreettiset asiat tässä päivässä muistuttavat siitä, että unelmia on mahdollista saavuttaa.

IMG_8834-3

Unelmien eteen täytyy myös tehdä töitä. Tässä erotetaan jyvät akanoista. Välillä työskentely voi olla rankkaa, puuduttavaa tai jopa tylsää, mutta jos tuo työskentely johtaa sinua unelmien luo, se on sen arvoista. Yleensä ottaen koen kuitenkin niin, että työskentelyn pitäisi tuntua suurimmaksi osaksi hyvältä, voimaannuttavalta ja inspiroivalta. Jos työskentely unelmien eteen tuntuu vastenmieliseltä, on hyvä kyseenalaistaa, ymmärtääkö todella unelmansa luonteen. Itse esimerkiksi unelmoin siitä, että jonain päivänä pystyisin tuottamaan itse oman musiikkini. Unelmoin, että jonain päivänä voisin julkaista soolomateriaalia, jonka olisin säveltänyt, tuottanut ja sanoittanut itse – ja että pääsisin esittämään tuota materiaalia isoille yleisöille. Mutta mikäli tuottamisen opettelu tuntuisi minusta vain vastenmieliseltä, ei unelmassani olisi mitään järkeä. Unelmani luonne on sellainen, joka sisältää työnteon. Esiintyminen ja valmis tuotos on vain osa tuota unelmaa. Jos työnteko tuntuisi minusta vain vastenmieliseltä, todellinen unelmani piilisi jossain muualla. Onko unelma tehdä musiikkia vai olla vain kuuluisa artisti? Unelman luonne on tärkeää tarkentaa itselleen.

Keväät ovat pääsykoeaikaa ja teatteripiireissä se tarkoittaa hakemista Teatterikorkeakouluun (ja Nätyyn). Nämä pääsykokeet ovat hyvin rankat sekä fyysisesti että psyykkisesti. Sisään pääsee kaikista hakijoista vain noin 1%. Silti joka vuosi sisään pääsee paljon tuttuja, jotka ovat tehneet kovasti töitä unelmiensa eteen. Suurin osa ei kuitenkaan pääse sisään, vaikka hekin ovat tehneet paljon töitä unelmiensa eteen. Se käy helposti itsetunnolle. Raadin mielen sisään ei voi kuitenkaan päästä, eikä heidän valintoihinsa voi suoranaisesti vaikuttaa. Voi vain tehdä parhaansa. Tärkeä kysymys onkin tämä: Onko unelmasi päästä Teatterikorkeakouluun vai onko unelmasi olla näyttelijä? Huomaa se, että ne ovat kaksi eri unelmaa. Jos unelmasi on olla näyttelijä, voit tehdä sen myös ilman kouluakin. Toki se on mahdollisesti vaikeampi ja rankempi tie, mutta se ei muuta sitä totuutta, että se on mahdollista!

IMG_8822-3

Vinkkejä unelmointiin:

– Vastaa kysymykseen: missä haluaisit olla viiden vuoden päästä? Minkälaisessa elämäntilanteessa? Missä työpaikassa/opiskelupaikassa? Missä maassa? Vastaa täysin rehellisesti. Mitä sinä ihan oikeasti haluat? Muista, pään sisällä kaikki on mahdollista. Anna mennä! Unelmoi!

– Askartele unelmistasi mood board. Voit tehdä tämän joko netissä (esim. Pinterestissä) tai konkreettisesti. Jos teen tämän konkreettisesti, hanki itsellesi joku alusta (ilmoitustaulu, korkkitaulu, pahvi tms.), johon voit kiinnittää kuvia. Etsi lehdistä itsellesi inspiroivia kuvia, värejä, quoteja ja leikkaa nämä itsellesi talteen. Kiinnitä nämä kuvat moodboardiin itseäsi miellyttävällä tavalla ja voilá – unelmoinnista tuli juuri hitusen konkreettisempaa! Joka kerta kun näet tämän moodboardin, muistat unelmasi ja tiedät mitä kohti olet menossa. Tiedät mitä kohti työskennellä ja suunta on selkeämpi.

– Kirjoita kiitollisuuspäiväkirjaa. Believe me, it works. Ilo tuo lisää iloa, rakkaus lisää rakkautta ja onnellisuus onnellisuutta. Samalla tavalla kiitollisuus tuo lisää asioita, joista olla kiitollinen. Se avaa silmäsi näille asioille, jotka ovat jo ympärilläsi. Samalla saat lisää onnellisuutta ja energiaa, ja tuon energian voit käyttää unelmien tavoittelemiseen. Kätevää eikö?

– Jos todella kaipaat lisää rohkeutta unelmointiin, lue Rhonda Byrnen kirjoittama teos  The Secret. Alkuun tämä kirja voi tuntua korkealentoiselta, mutta se on ollut minulle silmiä avaava ja inspiroiva teos. Suosittelen! (On toki paljon muitakin hyviä ja inspiroiva ”self-help-opuksia”, elämänkertoja yms. Näistä voisin vaikka tehdä erillisen postauksen tulevaisuudessa!)

– Usko itseesi, luota itseesi ja tee töitä aktiivisesti unelmiesi eteen!

IMG_8844-2

Näillä ajatuksilla kohti vappua!

P.S Yksi unelmistani tuli juuri tänään toteen. Snakebutterflyn ensimmäinen sinkku nimeltä Naistenhaku tuli tänään Spotifyhyn, iTunesiin ja vaikka mihin!
Lisäksi se soi maanantaina ekaa kertaa radiossa Bassoradiolla. Se oli ensimmäinen kerta ikinä, kun säveltämäni biisi soi radiossa. Oli aika hullu fiilis. Kuuntele Naistenhaku TÄSTÄ!!

Kreisejä asioita tapahtuu, kun uskaltaa unelmoida! Ihanaa perjantaita!

Photos: Roope Karisto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s